Lukekaa ihmiset, lukekaa!

Jatkanpa vielä koululuokkiin ja -ryhmiin liittyvää teemaa: Sain nimittäin jokin aika sitten mahdollisuuden nähdä sukulaisperheen lasten luokkakuvat. Alakoululaisten lasten luokkakuvissa oli väkeä ihan tolkuttomasti! Toki ymmärrän, että näitä isoja ryhmiä jaetaan pienempiin eri aineissa. Mutta kuitenkin! Varmasti noissakin näkemissäni luokkakuvissa oli monta lasta, jotka eivät ihan pysy ryhmän keskitason mukana. Ongelmia on aivan varmasti tiedossa, jos lapsi ei koe pärjäävänsä koulussa. Tasoltaan sopivat ryhmät, jotka kooltaan pysyvät maltillisina, voisi jälleen olla hyvä tavoite perusopetuksessa; näinhän on joskus ollutkin, mutta kehittämis-, uudistus- ja kokeiluhalu ovat vieneet kokonaisuutta aivan väärään suuntaan. Suomalainen koulu ja kirjastolaitos ovat olleet ylpeydenaiheemme, kaksi tasa-arvoisemman elämän mahdollistajaa. Mutta mitä täällä oikein tapahtuu: "Hallitus on päättänyt, että kirjastot eivät saa enää rahaa vähälevikkisen kirjallisuuden ostamiseen." (https://yle.fi/a/74-20061647)  

Maria Beslic toi upeasti kolumnissaan (Kaleva 20.1.24) esille huolen suomen kielen ja kulttuurin tilasta. Oman äidinkielemme hallitseminen on nimittäin äidinkielen opettajien havaintojen perusteella rapautumassa. Beslic kirjoittaa MTV:n uutisoineen, että jopa peruskielioppi tuottaa haasteita nuorille (kuten verbien taivutusmuodot). Kriittisen ajattelun kehittyminen vaatii kielellisiä taitoja, ja näin presidentinvaalien aikaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa käytävät keskustelut ja tekstisisältöjen analysointi edellyttävät kyllä edes peruskieliopin olevan lukijalla kunnossa. Äidinkielenopettajien huolet ja havainnot em. teemoista olivat vahvasti esillä myös Minna Rytisalon ja Tommi Kinnusen kirjeenvaihtoon perustuvassa kirjassa Huokauksia luokasta (suosittelen!).

Lukeminen kannattaa aina, ja itselläni viimeisin pohdiskeluja herättänyt kirja on Sara Al Husainin kirjoittama Huono tyttö. Kyseessä on islamilaisen kulttuurin sisältä kirjoitettu omakohtainen romaani; kirjoittaja on Kuopiossa kasvanut ex-muslimi, jonka tarina puistattaa. Hän on myös vuoden 2021 pakolaisnaiseksi valittu, rohkea nainen.

Talven kauneutta 

Ihan vaan siksi tämä kuva, kun 

taustalla soi juuri Rose Tattoo (Dropkick Murphys)

Näissä tammikuun pakkasissa miettii, milloin tulee se talvi, että voin asua Celindassa. Tänä talvena Perämeri jäätyi useita viikkoja tavallista aikaisemmin; kyllähän me todella eksoottisissa olosuhteissa asumme. Kävin kipparin kanssa marraskuussa vieläkin pohjoisempana, sillä lensimme Finnairin kyydillä pohjoisnavan yli palatessamme Japanista. Venäjähän pitää nykyään kiertää, ja mennessämme Japaniin reittimme kulki Venäjän eteläpuolelta, ja paluulento tuli Alaskan länsipuolelta pohjoisnavan yli Suomeen. (Ison Airbus A350:n keskipenkiltä ei kylläkään maisemia päässyt ihastelemaan.)

"Kotimatka pitkä niin, ei vastaantulijaa..."

 (Höstvisa, Tove Jansson; suom. Esko Elstelä)

Celindan S-vetolaite on päässyt kylmästä Johteenpookin hallista lämpimään kodinhoitohuoneeseemme saaden nyt osaksensa isompia huoltotoimenpiteitä kipparin toimesta. Vetolaite saa tietty uuden kumitiivisteen, mutta korroosion tehtyä ilkeyksiä huoltotoimenpiteistä tuli suunniteltua isompia. Onkohan edellisten omistajien aikaan telakalla laitettu sama pohjamaali myös vetolaitteeseen, mitä ei kuulemma missään nimessä saisi tehdä. Kemiasta en juurikaan ymmärrä, mutta korroosion vaikutukset eivät nättiä katsottavaa olleet.

Suunnatkaamme purjehtijat katseet vähitellen jo kohti kesää. Muutaman viikon päästä lähden fiilistelemään Helsingin venemessuille…