Celinda seilailee

Ennen kuin Celindan keula lähti takaisin kohti pohjoista, vietimme Turun alueella useita päiviä. Seilin saaressa piipahdimme, jälleen kerran; myös Raision satamassa piti jälleen käydä yksi yö nukkumassa, koska Turun Ruissalon Telakka -marinaan ei mahtunut jokavuotisen puuvenetapahtuman vuoksi. Raision satama on aivan hyvä ja edullinen paikka yöpyä, ja joka vuosi siellä saa ihastella maailman suurimpien risteilyalusten valmistumista. Raision sataman kyljessä on erittäin houkutteleva uimaranta baareineen: Playa del Raisio!! Turku tarjosi sitten miehistölle ja myös Celindan vieraille mukavaa kaupunkielämää. Kesän kohokohta oli ehdottomasti The Waylers Bandin keikka Logomon kesäterassilla. Tällä Bob Marley -pläjäyksellä (ilman alkuperäisjäseniä tietenkin) ihminen jaksaa taas kuin uudestisyntyneenä pitkän talven yli seuraavaan kesään. Waiting in Vain nykyisen The Wailers -kokoonpanon esittämänä  (bändi käyttää myös nimitystä The Wailers Band erotuksena alkuperäisestä Bob Marley and ...

Airisto Marina Turun alueella pyöriessä pysähdyimme uuteen paikkaan, Airisto Marinan vierasvenesatamaan. Täällä oli erittäin hyvin tilaa, hyvät aisapaikat (myös 8 metrisiä riittävästi), polttoainejakelu, septityhjennys, sauna upealla maisemalla jne. jne. Ihmettelimme, miten siellä olikin niin hyvin tilaa, kun kuitenkin Airistolla ollaan. Useammasta suunnasta kuulimme, että paikalla on jostakin syystä hieman negatiivinen maine, mutta tämä ilmeisesti on jotakin vanhaa perua. Me emme nyt kyllä voineet moittia yhtään mitään. Iso plussa oli myös espanjalaisten rannassa pitämä ravintola Marieta Airisto, jossa pääsi vähän niin kuin välimerelliseen tunnelmaan. Kävimme siellä syömässä kahtena iltana erittäin herkulliset tapakset, ja pelkästään niiden vuoksi menisin tähän satamaan uudestaan vaikkapa jo tänään! Marieta Airisto -ravintolassa on myös mukavasti erilaisia ohjelmallisia iltamia: karaokea, esiintyjiä, juhannuskokko jne. Isommat veneet mahtuvat hyvin sivukiinnitykseen Airisto Marinass...

Jungfruskäristä aloimme vähitellen suunnata kohti Houtskaria, jossa meidän oli tarkoitus tavata tyttäremme poikakaverinsa kanssa, jotka olivat pyöräilemässä Turun saariston rengasreittiä. Vietimme matkalla jälleen pari yötä ankkurissa (Berghamnin ja Lukin välisessä lahdessa sekä Vadvikenissä lähellä Houtskarin venesatamaa) eli etenimme jälleen hyvin hyvin rauhallisesti. Sinilevästä näimme pieniä merkkejä Vadvikenissä, mutta onneksi vielä tähänkin päivään mennessä olemme aina halutessamme päässeet uimaan; muualla kuin Vadvikenissä ei silmämääräisesti sinilevää ole ollut havaittavissa. Houtskarin sataman lähellä oli pieni M-market, josta saimme ostaa ruokatäydennystä, ja muuten kylä oli perinteinen saariston maalaiskylä. Houtskarin vuonna 1704 valmistunut kirkko vehnäpeltojen ympäröimänä Houtskarista suuntasimme kohti Turkua, josta kipparin veli tuli Celindalle pitkää viikonloppua viettämään. Ankkuroiduimme jälleen Turkuun mennessä yhdeksi yöksi Airiston sivuun (Eerikvallanniemen kärje...

Joutilasta aikaa Purjehtiminen tänä kesänä on tarjonnut – ja tarjoaa edelleen – käsittämättömän hienoja ja kauniita hetkiä. Toki tämä elämäntapa tarkoittaa usein myös epämukavuuksien sietämistä, mutta elämä täällä merellä ja veneessä tuntuu, kehon jokaisella solulla. Olen ylpeä itsestäni, että olen kipparin kanssa lähtenyt Celindaan asumaan, ja teemme nyt juuri sitä, mitä haluamme tehdä. Perämeri kyllä tulee pian vastaan ja rajoittaa asumisen veneessä vielä alle 30 %:iin vuodesta. Mutta koko ajan enemmän ja enemmän 😉 Ankkurointia tänä kesänä olemme harrastaneet huomattavasti vähempi kuin aikaisempina kesinä, joten satamamaksuihin on mennyt yllättävän paljon rahaa. Tammisaaren ja Kustavin saaristoissa kuitenkin vietimme omassa rauhassa useamman yön, ja onhan joutsenkuoroja kuunnellessa ihmisen hyvä olla. Omanlainen kokemus toisaalta oli nähdä meno ja meininki Suomen suurimmassa vierassatamassa Hangossa, samalla tietenkin Suomen suurimpia ja hulppeimpia veneitä hämmästellen. Ranskalaine...