Tekstit

Näytetään tunnisteella #marjaniemi merkityt tekstit.

Purjehduskausi alkoi Perämerelläkin

Kuva
Toukokuun lopussa Perämerellä ei olosuhteet ole kuin Välimerellä Testipurjehduksella Maijanlettoon ja Röyttään totesimme, että hyvin Celinda toimii. Kippari on asentanut täksi kesäksi uuden autopilotin, ja sekin saatiin toisena seilauspäivänä toimimaan. Maijanlettoon kryssittäessä pohdittiin, mikä mahtaa olla vikana, kun ko. ohjelmaa ei laitteista löydy. Mutta PLING: yht’äkkiä asentajalla välähti, että sulake on unohtunut laittaa paikalleen; tämäpä ratkaisi kaiken, ja sen jälkeen ei ollutkaan enää mitään ongelmaa.  Helppokäyttöisiä ovat muuten nämä nykylaitteet verrattuna vanhempaan teknologiaan. Meillä on tässä B & G -autopilotin yläpuolella vielä vanha karttaplotteri, joka tullaan vaihtamaan seuraavaksi kesäksi. Toinen purjehdusreissu suuntautui – jälleen Maijanleton kautta – Hailuodon Marjaniemeen. Tänne seilaus vaatii jo muutaman tunnin enemmän aikaa, ja fiilinki lähestyy asteittain enemmän avomeripurjehdusta. Nytpä kaikki ei ihan toiminutkaan: GPS-paikannus katosi plotte...

Viimeiset seilaukset Oulun lähistöllä

Kuva
Trombi (tai virallisesti kuulemma vesipatsas) Tämä luonnonilmiö koettiin Röytässä 23.8. Purjehduskausi alkaa lähestyä loppua, harmillisen pian. Celinda joudutaan nostamaan olosuhteiden pakosta vedestä jo syyskuun viimeisenä viikonloppuna, ja sen purkamiseenkin on varattava riittävästi aikaa. Viimeiset pari viikonloppua (kummatkin pidennettyinä neljän yön reissuina) Celinda on seilannut Oulun lähellä pysähdyspaikkojen ollessa Hailuodon Marjaniemi, Maijanleton poiju sekä Iin Röytän saari.  Tutut ihanat saaret – Hailuoto ja Röyttä – ovat tarjonneet upeita luontoelämyksiä. Olen saanut kerätä kantarelleja ja herkkutatteja, syödä mustikoita ja puolukoita, jututtaa sienireissun kahvitauolla lampaita, nähdä käärmeen jne. Hailuodon tatit Iin Röytän kantarellit aurinkokuivurissa Iin Röytän hiljentymispaikka Luonnossa liikkuessa kaikki ei kuitenkaan ole pelkkää ihanuutta. Ihmisen ikävät jäljet alkoivat todella ottaa päähän kantarellipaikassani, sillä törmäsin muoviin useammin kuin sieniin: ...

Valassaaret-Mässkär-Tankar-Marjaniemi (Hailuoto)-Oulu

Kuva
  Aloitimme viikon loman seilaamalla Kristiinankaupungista yön yli Valassaarille. Jälleen saimme kokea ja nähdä auringon laskun ja nousun, mikä on näiden pidempien legien suola! Valassaaret jää tänä kesänä mieleen kantarelleistaan; tämä näihin päiviin saakka itselleni niin harvinainen sieni, vaikka niinkin paljon metsissä liikun. Mutta nyt ilmeisesti osaan liikkua metsässäkin riittävän hitaasti, sillä silmä on alkanut erottaa nämä ihanan keltaiset herkut! Ja näyttää siltä, että Valassaarten kantarellit eivät jää tämän vuoden viimeisiksi... Valassaarten antimia Luin loman aikana uunituoreen kirjan Suomen koulumaailmasta. Tommi Kinnusen ja Minna Rytisalon kirjeenvaihtoon perustuva Huokauksia luokasta antoi perspektiiviä niihin mullistuksiin, joita alati vaadittavat uudistukset ovat aiheuttaneet opettajille ja opiskelijoille. Hän, joka ei ole päässyt seuraamaan opettajien työtä läheltä, ei pysty ymmärtämään, miten paljon työtunteja opetuksen suunnitteluun ja arviointityöhön kuluu. Ki...

Kiitos kulttuurille

Kuva
  Matkalla Hailuodon Marjaniemeen horisontti näytti tältä vuoden pisimpänä päivänä klo 22 Edellisen kirjoitukseni jälkeen älylaitteiden hyötyjä ja haittoja on tullut edelleen mietittyä, ja samaa teemaahan toki käsitellään eri medioissakin hyvin aktiivisesti. Oivallisesti pohti älylaitteiden vaikutusta aivoillemme psykologi Sari Valavuori, jota oli haastateltu Kodin Kuvalehteen (13/2023). Valavuoren kuminauhavertaus aivoista oli hyvin kuvaava: ”Kun kuminauhaa pelkästään venyttää ääriasentoon, se ei lopulta enää palaudu alkuperäiseen muotoonsa.” Aika hurjaa kyllä on, jos jo lapset ja nuoret joutuvat tuohon jamaan katsellessaan ja selatessaan nopeatempoista videomateriaalia tuntitolkulla päivittäin! Psykologi suositteli aivojen lepuuttamiseen esimerkiksi horisonttiin katselua; tätä todellakin aion harrastaa koko kesän! Nyt pitkälle purjehdusreissulle lähdimme pari päivää ennen juhannusta, vuoden pisimpänä päivänä. Lokikirja Lokikirjaa kirjoittelen ainoastaan näillä pitkillä purjehduks...

Kohti Ahvenanmaata, osa 1: Oulu – Kokkola

Kuva
Kesän pitkä purjehdusreissu on alkanut. Lähdimme Oulusta jo juhannuksen aatonaattona: ensin Maijanlettoon yöksi ja siitä juhannusaattona Hailuodon Marjaniemeen jatkaen. Hieno juhannussää tällä kertaa, ja Marjaniemen satamassa paljon hyviä purjehdusystäviä. Juhannusaatto Hailuodon Marjaniemessä Juhannuspäivän aamuna köydet irti ja keula kohti Kokkolaa. Muita ei merellä näkynyt. Mustakarille asettauduimme tekemään viimeistä työviikkoa. Hurjat helteet olivat läsähtäneet Suomen päälle pidemmäksi aikaa, ja vene taisi ollakin vallan mainio toimipiste viimeisille työpäiville. Enpä muista ennen työpäivän aikana uineeni, mutta tässäpä se olikin helppoa, ja Mustakarilla tuli uitua kaikkina vuorokaudenaikoina. Jotenkin erityisen hieno uintiretki sattui iltana, jolloin joku paikallinen firma piti satamassa kesäjuhliaan, ja Olavi Uusivirta oli heillä viihdyttäjänä (ilman bändiä). Satuin nautiskelemaan linnunmaidon lämpöisestä merivedestä, uiden rauhallisesti juuri Uusivirran setin kahden viimeisen ...