Celinda seilailee

Vihdoinkin, kesä on täällä taas. Ensimmäinen purjehdusreissu viikonloppuna suuntautui tietenkin Röyttään. Perjantaina saimme uuden keulapurjeen paikalleen, ja hyvältä näyttää. Moninaisten vaiheiden jälkeen purje tuli Tanskasta lopulta Kempeleeseen, mutta Elvström unohti laittaa pakettiin latat mukaan. Niitä kun sitten odoteltiin aikamme jälkilähetyksenä, jumittuivat latat Tanskan postiin. Muutaman viestin asia jälleen vaati, mutta lopulta Elvström lähetti uuden paketin tulemaan. Ja sitten koitti ilonpäivä, jolloin parin tunnin välein ovikello soi: kotiimme tuotiin kaksi pakettia lattoja! Onpahan nyt sitten varalatatkin. Röytän luontopolulla ja OM:n majan ympärillä kävi melkoinen sirkutus, ja nyt oli oikea hetki kokeilla Muuttolintujen kevät -sovellusta. Kovin monen linnun ääntä en tunnista, mutta nytpä opin erottamaan mm. pajulinnun mollilaulelun peipposen duurista. Ja sitäkään en tiennyt, että talitintti osaa muutakin kuin /ti-ti-tyy/:n! Sorsien äänistä tykkään eniten Riki Sorsan rasp...

  Kävimme viikonloppuna katsastamassa Oulun Merenkävijöiden majan Iin Röytän saaressa. Hiihdimme lauantaina mukavassa vastatuulessa (15-20 m/s) noin kolmen kilometrin matkan Praavasta saareen, ja kökötimme illan täysi talvivarustus päällämme takkatulen ääressä kirjoja lukien. Onneksi vanhat Haltin talvimakuupussit pelittävät edelleen – pipo päässä tarkeni hyvin nukkua. Ammattilaiset saaren edustalla jo ”veneilivät”. Nyt on kevätpäiväntasaus, joten voi kai tässä vähitellen itsekin alkaa suunnitella kesän seilauksia. Ja Celindan varustelu etenee, kiitos ahkeran kipparin!  Tällä viikolla Schenker toi meille uuden pelastuslautan, jonka kylläkin toivon jäävän käyttämättömäksi (kuuntelinpa kuitenkin Kerkko Koskisen hienon Mayday-biisin tähän väliin). Tavoitteena kesällä olisi viettää mahdollisimman paljon aikaa Celindassa asustellen, varsinkin nyt, kun me molemmat voimme siirtää toimistommekin sinne heti veneen vesillelaskun jälkeen. Pandemiasta johtuen kaksi kesää on mennyt käymätt...