Celinda seilailee

Kristiinankaupungista Celinda seilasi edellisen kesän tapaan Kustavin ulkosaaristoon, Katanpään saareen. Matka oli kolea ja osan matkaa hyvin märkäkin. Jälleen tarvittiin talvivaatteita paksumpi kerros kampetta, ja esim. yläosa minulla oli seuraavanlainen: rintsikat, t-paita, fleecepusero, karvainen lämpötakki, untuvatakki sekä paukkuliivit. Hanskoja ja kintaita meni matkan aikana neljä paria – aina edellisten kastuttua hain kaapista kuivat tilalle. Talvikintaat kastuivat siksi, että satuin juuri vinssaamaan fokkaa, kun ison purjeen lazy jackista lorahti ämpärillinen vettä käden päälle. Että semmoista. Kolea on ollut kesä tähän asti Katanpäässä oli aikaa kerätä voimia, lueskella, kalastella ja odotella kovien tuulten loppumista. Minulle sydäntä särkevää oli seurata joutsenäitiä, joka niin huolellisesti vartioi pientä poikastaan. Emo ei päästänyt pienokaista 1-2 metriä kauemmaksi, ja syykin meille selvisi: sataman työntekijät kertoivat, että kyseinen emo oli saanut viisi poikasta, mut...

Ruotsin rannikkoa valuttiin alaspäin kaksi viikkoa ja nyt lauantai-illaksi ankkuroiduimme Eckerön pohjoispuolelle Ahvenanmaalla. Tänään meillä oli varsin nopea siirtyminen mukavasta Öregrundin kaupungista tänne Suomen puolelle. Näimme Ruotsin rannikolla kauniita, idyllisiä satamia ja vanhoja kalastajakyliä sekä kohtasimme suomalaisia, ruotsalaisia ja saksalaisia seilaajia, joiden kanssa pääsimme mukaviin juttutuokioihin. Höga Kustenilla olemme toki seilanneet ennenkin, joten esimerkiksi tämä kuvassa oleva Bönnhamn oli tuttu paikka entuudestaan. Bönnhamn Bönnhamnissa on kiva luontopolku, ja sitä kiertäessämme kovin surullisena pohdin aamun uutista: oululaistaustainen kirjailija Miki Liukkonen oli kuollut. Varmastikin Liukkosen tausta (oululainen, Madetojan musiikkilukion käynyt) osaltaan toi suru-uutisen tavallista lähemmäksi. Bättre Folkissa muutama vuosi sitten oltiin hakemassa häneltä nimmaria O :hon, ja hänen tv-ohjelmansa Miki Liukkonen, sivullinen oli mukavaa katseltavaa. Olen lu...

  Syyspurjehdusta        Tässä toissa viikonlopun seilaustilanteessa päänsisäinen jukeboxini alkoi soittaa inhoamaani biisiä ”Vielä on kesää jäljellä…”. Nooh, ei enää niin kesäinen meininki ollut, mutta hyvällä vaatetuksella purjehdus oli edelleen kuitenkin erittäin nautinnollista. Huikeisiin nopeuksiin on Celinda-rouva meitä syksyn tuulissa saattanut, ja viimeisellä reissulla pidemmän tovin saimme pitää jopa yli kahdeksan solmun vauhtia, ja yli seitsemän solmua koko matkan Oulusta Maijanleton poijuun. Ihan ennätysvauhteja siis meille. Ensi kesäksi tilaamme uuden genuan, joten ans kattoo sitten! kuva kirjasta Ajatuksia aamuun   Otin riskin ja ryhdyin tänä syksynä kokonaan yksityiseksi ammatinharjoittajaksi. Onneksi olen pyristellyt teknologisen kehityksen mukana siinä määrin, että uudet jutut eivät hirvitä, ja teen nyt työkseni lähes yksinomaan etäkuntoutusta. Tämä on mahdollistanut liikkuvamman elämäntavan, ja töitä voi tehdä mistä vain, kunhan nettiy...