Celinda seilailee

Lupasin aikaisemmin kertoa jotakin parasta aikaa meneillään olevasta projektistamme, jossa Celindaa varustellaan isommille merille. Viime kesänä 11-vuotista Celindaa Lauttasaaresta haettaessa sen teknisiin peruslaitteisiin kuuluivat mm. tutka, VHF, autopilotti, GPS, karttaplotteri sekä herkkuna keulapotkuri. Yksi vinsseistä sekä keula-ankkuri olivat sähkökäyttöisiä, mikä helpottikin kovasti purjeiden kanssa pelaamista. Isopurje on nimensä veroinen, ja kovin korkealle se nyt nouseekin maston ulottuessa 17,8 metriin. Ja ensi kesänä korkeutta maston päähän tulee vielä melkoisesti lisää uusien antenniviritysten myötä. Mastoaskelmatkin pitää ennen ensi kesää asentaa, koska muuten en yllä laittamaan ison nostinta purjeeseen. Muut purjeet ison lisäksi tällä hetkellä ovat genoa ja genaakkeri. Moottorivoimaakin joskus tarvitaan, ja tätä virkaa hoitaa ”55-heppanen” Volvo Penta. Celindan kippari on tänä talvena tehnyt kovasti töitä Celindan varustamiseksi. Aina kun sää on huidellut nollakelin kie...

Seilatessamme kesällä 2021 Helsingistä ja Ahvenanmaalta kohti pohjoista pääsin käymään jälleen kauniissa Kristiinankaupungissa, Suomen ainoassa Citta Slow -kaupungissa. Kaupunki mainitaan Liisa Väisäsen Verkkaisuuden filosofia -kirjassa, joka on hyvin valaiseva teos kyseenalaistettaessa nykymenoa. Elämme Suomessa pitkälle kehittyneessä yhteiskunnassa, todellisessa hyvinvointivaltiossa. Joitakin asioita ehkä kuitenkin olisi pitänyt hoitaa ja kehittää hieman hitaammalla tahdilla, verkkaisemmin (sana, jota rakastan). Verkkaisesti jossain Ahvenanmerellä Olen seurannut hyvin läheltä usean ikääntyvän suomalaisen yrityksiä hoitaa ihan arkisia asioitaan, mutta hankalaksi on mennyt, vaikka kaikki ymmärrys ja järki toimii vallan mainiosti. Ei riitä, että osaa käyttää internetiä perusasioihin (esimerkiksi laskujen maksamiseen, sähköpostien lähettämiseen liitetiedostoineen ja valokuvien skannaamiseen), sillä monen asian hoitaminen on äärimmäisen hankalaa erilaisten palvelusivustojen kautta, ja puh...

  Celindan matka Helsingistä Ouluun kesällä 2021: Lauttasaari-Bölsön-Linlo-Svartön-Strömsön-Jussarö-Tammisaari-Koö-Rosalalandet-Rosala-Borstö-Kökar (Hellsö)-Björkö (Maarianhamina)-Maarianhamina itäsatama-Bomarsund-Sälsö-Seglinge-Lansker-Kylmäpihlaja-Merikarvia-Kristiinankaupunki-Gåshällan-Bergö-Vaasa-Raippaluoto-Mässkär-Kokkola-Konikarvo-Raahe-Marjaniemi-Kellonlahti-Oulu Tänä kesänä ympärilläni ovat olleet merelliset luontomaisemat Suomenlahdelta Ahvenanmaan saaristoon ja sitä kautta Selkämerelle, Merenkurkkuun ja Perämerelle – Iin Röytän saareen saakka. Suomalaiset ovat nyt uutisten mukaan sankoin joukoin löytäneet uusia luontoharrastuksia, kun meidät on pakotettu katsomaan lähelle ulkomaanmatkailun oltua 1,5 vuotta lähes mahdotonta. Itse olen vuosi vuodelta yrittänyt oppia nauttimaan luonnosta aina paremmin luontoa kunnioittaen. Purjehtijana erityisesti mietityttää Itämeren tilanne, koska sen on kerrottu olevan yksi maailman saastuneimmista meristä. Luin juuri jostakin, että siel...

Matkailun kautta ihmiset pääsevät näkemään maailmaa laajasti, ja omalla sukupolvellani onkin ollut mahdollista, niin halutessaan, tutustua koko maailmaan. Jotkut jopa tietoisesti pyrkivät käymään maapallon jokaisessa itsenäisessä valtiossa. Maa, johon itse olen ensikäynnistä lähtien ollut totaalisen ihastunut, on Italia. Olenkin saanut siihen vuosien saatossa tutustua myös italialaisten ihmisten kautta, sillä kotonamme asui italialainen vaihto-opiskelija viiden kuukauden ajan noin kymmenen vuotta sitten. Tämän jälkeen hän on käynyt Suomessa useita kertoja, ja myös oma perheeni on saanut vierailla kyseisen vaihto-opiskelijan kotona Veneton alueeseen tutustuen. Toinenkin perhe Italiasta on tullut niin tutuksi, että olemme vierailleet toistemme kotona ja viettäneet ulkoilmaelämää yhdessä sekä Suomen Lapissa että Italian Alpeilla. Ihania, sydämellisiä ihmisiä nämä italialaiset. Taskuvarkaisiin olen törmännyt Italiassa ainoastaan kerran, liira-aikaan Roomassa Interrail-reissullani, ja tuoss...