Kiitos kulttuurille
Edellisen kirjoitukseni jälkeen älylaitteiden hyötyjä ja haittoja on tullut edelleen mietittyä, ja samaa teemaahan toki käsitellään eri medioissakin hyvin aktiivisesti. Oivallisesti pohti älylaitteiden vaikutusta aivoillemme psykologi Sari Valavuori, jota oli haastateltu Kodin Kuvalehteen (13/2023). Valavuoren kuminauhavertaus aivoista oli hyvin kuvaava: ”Kun kuminauhaa pelkästään venyttää ääriasentoon, se ei lopulta enää palaudu alkuperäiseen muotoonsa.” Aika hurjaa kyllä on, jos jo lapset ja nuoret joutuvat tuohon jamaan katsellessaan ja selatessaan nopeatempoista videomateriaalia tuntitolkulla päivittäin! Psykologi suositteli aivojen lepuuttamiseen esimerkiksi horisonttiin katselua; tätä todellakin aion harrastaa koko kesän! Nyt pitkälle purjehdusreissulle lähdimme pari päivää ennen juhannusta, vuoden pisimpänä päivänä.
Lokikirjaa kirjoittelen ainoastaan näillä
pitkillä purjehduksilla. Ostin muutama vuosi sitten Ateneumista näillä ihanilla
leikkivillä pojilla kansikuvitetun lokikirjan. Näin taide arjessa piristää
elämää. Syyskuun loppuun saakka Ateneumissa olisi esillä Albert Edelfeltin
laajempi näyttely, jonne kyllä toivon ehtiväni. Vielä kiireempi on ehtiä
Merikarvialle Krookan sataman Galleria Vanhaan Savuun, sillä siellä on
näytteillä meidän ihanan Annikan taidetta. Ansku olikin ennen juhannusta
mukana, kun saimme Oulussa upean taidepläjäyksen veneiltyämme turistiksi Torinrantaan
ja kaupunkiin. Oulun rannoilla oli kerrankin kuuma, aurinkoa. Söimme lounaan
Celindan kannella sekä Minetti-jätskit torilla, minkä jälkeen kävelimme todellakin
kuin turistit ainakin katsastamaan kahden Andyn (Warhol & McCoy) näyttelyt
entisen Suomen Pankin tiloihin. Ihan mahtavaa, että Oulussakin saa kokea jotain
tällaista.
Taas on tullut todennettua omakohtaisesti, mikä merkitys taiteella ja kulttuurilla on hyvinvointiin. Uutisoinnin perusteella olen ymmärtänyt, että uuden hallituksen aloittaessa työnsä kulttuurin budjetista ei ole suunnitteilla leikkauksia, mille kaunis kiitos. Toisaalta arvonlisäverojen korotuksilla lienee toista kautta omat vaikutuksensa alaan, sillä koskeehan tämä niin pääsylippujen hintoja kuin kirjojen ennestäänkin kalliita hintoja. Muutoinpa en nyt sitten uutta hallitusohjelmaa halua lähteä ruotimaan, mutta kyllä tulevaisuus hirvittää. Saas nähdä, mitä tästä tulee. Tässä Mässkärin vieressä blogia nyt kirjoittaessani olen melkoisen varma, että entinen oikeusministerimme viettää juhannusviikonloppuaan tuossa parin mailin päässä mökillään, ja ihmettelen kyllä suunnattomasti, miten RKP:kin lähti tällaiseen hallituskoalitioon mukaan.
Lopetanpa tämän nyt kuitenkin aurinkoisiin kuvatunnelmiin Marjaniemestä. Työpäiviä ennen lomaa on vielä muutama jäljellä, mutta parhaita
ovat työaamut Celindassa. Niinpä. Tämä se vasta on oikeaa elämää. Onhan luksusta
työpäivän jälkeen kömpiä veneestä vaikkapa suoraan hiekkarannalle. Nämä meidän
lähidyynimme ovat upeat helteisenä päivänä – ja eri tavalla upea Marjaniemi on
sitten talvipakkasella tuimassa tuulessa. Mutta nyt ollaan jo Vaasan edustalla ennen kuin loma edes on alkanut!!!
Kommentit
Lähetä kommentti