Ahvenanmaa: Mattskär-Hamnsundet-Vårdö (Vargata)-Kökar (Sandvik)-----Turunsaaristo: Utö-Jurmo-Björkö-Bredskär-Toras
Tämä on ylellisyyttä, omistamme aikaa. Saamme rauhassa seikkailla Ahvenanmaan ja Turun saaristoissa. Karuja luotoja, kallioisia saaria, upeita luontopolkuja, saaristolaiskulttuuria, maalaismaisemia. Kökarissa kävimme Celindalla jo kolmannen kerran, mistä voinee päätellä kyseisen saaren viehätysvoiman. Uusia kohteita meille olivat mm. Utö ja Jurmo, ja olen niin onnellinen, kun pääsin nyt näihin tutustumaan.
Utössä
asuu Wikipedian tietojen mukaan vakituisesti 33 asukasta. Haastattelin kaupan
myyjiä koulun tilanteesta. He pähkäilivät, onko tietty perhe muuttamassa
saareen, ja siitä riippuen oppilaita tulee olemaan koulussa viisi tai kuusi. Pitkän
keskustelun tuloksena myyjien lopullinen vastaus kysymykseeni koulun
oppilasmäärästä oli ”puolisentusinaa”. Koulun toiminta on näin ollen turvattu taas
vuodeksi eteenpäin.
Utön ympäristön lähihistoriaan kuuluu tietenkin Estonian uppoaminen vuonna 1994, ja juuri meidän vierailumme aikaan noin 40 kilometrin päässä nostettiin ylös laivan keulavisiiri, jota aiotaan nyt tutkia vielä kerran, Virossa. Tähti ja risti saaren eteläisillä kallioilla on kuitenkin vain 150 metrin päähän rannasta vuonna 1929 haaksirikkoutunen Drakenin muistoksi pystytetty muistomerkki.
Jurmo on maisemaltaan, kasvi- ja eläinlajistoltaan sekä historialtaan myös mielenkiintoinen käyntikohde. Heinäkuussa satama-allas on kuitenkin tupaten täynnä (oletettavasti joka päivä), mikä itseäni kyllä häiritsee. Olen siis täällä yksinkertaisesti väärään aikaan. Jurmossakin on vakituista asutusta jonkin verran, ja jälleen Wikipediaan turvautuneena laitan tähän tämänhetkisen asukasmäärän: 11.
Björkö, eteläiseltä
Saaristomereltä löytyi myös tällainen helmi. Luonnonsatama saaren eteläpuolella
(Byviken) on erittäin suosittu käyntikohde, ja jälleen on kyseessä maisemaltaan
erityislaatuinen saari. Maankohoamisen vaikutuksesta saaressa on iso sisäjärvi, joka varsinkin nyt sinileväkukintojen aikaan houkuttelee uimareita. Korkeiden kallioiden
vuoksi uimareissu ei ihan tuosta vain onnistu, vaivaa oli nähtävä.
Cafe
Björkö, suosittelen. Joskaan ihan yksinkertainen reitti ei kahvilaankaan ole (vaikka
veneenkin omistaa). Kävelymatka veneeltä kahvilaan oli maastoltaan haastava, koska
olimme kiinnittäytyneet alkupäähän lahtea kalliota vasten. Lahden pohjukasta
reitti on selkeästi helpompi, sillä silloin kalliomaastoa on lyhyemmästi. Ja lehmiäkin jouduimme polulla matkalla kaffilaan
väistelemään. Ihanat karjalanpiirakat, puolukkapiirakat ja britakakku palkitsivat!
Vielä Turun saaristossa ollaan ja rauhallisia mökkirantoja ihastelemme. Sivilisaatio kuitenkin lähestyy, ja sieltä olen kaivannut ainoastaan rakkaita läheisiä ja ehkäpä kunnon musiikkielämyksiä livenä. Tällä reissulla olemme istuneet hetken kuuntelemassa liian ruotsalaista trubaduurimeininkiä Ahvenanmaalla. Onneksi kuitenkin Celindassa on mukana kunnon musiikkia – muun muassa upea Sinéad O’Connorin reggae-albumi Throw Down Your Arms. Kyseessä on Kingstonissa Slyn ja Robbien kanssa äänitetty ja tuotettu levy, ja juuri tämän levyn juuri kuolleen upean taiteilijan tuotannosta parhaiten tunnen. Kingstonissa olemme kipparin kanssa yöpyneet yli 30 vuotta sitten, ja mielenkiintoista olisi käydä siellä joskus uudestaan. Jamaikan pääkaupunkihan on myös rannikkokaupunki, joten ehkäpä Celindalla…
Kommentit
Lähetä kommentti